Seuraesittely

Ylikylän metsästys- ja kalastusseura ry on Kemijärveläinen metsästysseura, joka toimii suuren virran, Kemijoen, varrella Tapionniemen, Kaakkurivaaran ja Vuostimon sekä Pyhätunturin kylien alueella. Seura on perustettu v. 1965. Jäsenmäärä on tällä hetkellä 289. Vuokrattuja yksityismaita seuralla on Kemijärven kaupungin alueella n. 25100 hehtaaria ja Pelkosenniemen kunnan alueella n. 1100 hehtaaria. Näiden lisäksi on vuosittain pyritty vuokraamaan Kemijärven yhteismetsältä hirven ja karhun pyyntioikeus seuran sisällä olevaan 630 hehtaarin Materon palstaan. Lisäksi seura hyödyntää valtionmaita hirvenmetsästyksessä.

Seuran läpi virtaa useampi rehevärantainen joki ja luonnonoja, joiden varsilla riistalla on luontaiset elinympäristöt. Tehometsätalous on myös jättänyt jälkensä kylien metsiin, joten ne ovatkin tällä hetkellä nuoria kasvatusmetsiä taikka taimikkoasteella olevia. Riistalle siis ruokaa ja suojaa riittää. Vanhoja metsiä alkaa olla niukanlaisesti, mutta ikimetsän tuntua voi käydä haistelemassa Javarustunturin natura-alueella taikka Pyhätunturin kansallispuistossa. Seuran alueella metsällä kulkiessa taustalla näkyykin mahtava maamerkki, Pyhätunturin tunturijono. Se hallitsee maisemaa melkein mistäpäin seuran aluetta vain tarkasteleekin. Toki maisemassa on muitakin korkeita vaaroja ja tuntureita, mutta Pyhätunturi on ylitse muiden.

Ukkoteeri

Ukkoteeri

Metsäkanalinnuista seuramme alueella esiintyvät metso, teeri, riekko ja pyy. Vesilinnuista lähinnä heinäsorsa, tavi, telkkä, haapana ja jouhisorsa, löytyypä alueelta aina silloin tällöin pesivä metsähanhipariskuntakin. Sepelkyyhkyjäkin tavataan harvalukuisena viljelyspeltojen laitamilta. Metsäjänis on myös tuttu saaliseläin. Pienpedoista alueella esiintyvät kettu, minkki ja näätä sekä uutena tulokkaana supikoira. Pienpetoja seura kannustaakin pyytämään maksamalla niistä ns. tapporahaa. Suurriistasta hirvi on tärkein saalieläin. Metsäkauriskantakin on vakiintunut alueelle viimeisen vuosikymmenen aikana. Kauriita saadaan saaliiksi muutamia vuodessa. Suurpedoista karhusta on vuosittain havaintoja, ainakin marja-aikana sekä pesivästä kotkapariskunnasta.

SIVUN ALKUUN